Valmistuminen palomieheksi

Vihdoin se hetki koitti ja valmistuin pelastajaksi. Unelmoin pitkään olla palomies ja tänä jouluna se sitten toteutui. 1,5 vuotta kuulosta pitkältä ajalta, mutta minusta se meni äkkiä.

Valmistujaiset koronan takia eivät onnistuu perinteisesti, emmekä saaneet todistuksia kasvokkain rehtorin onnitellulla. Juhla pidettiin verkossa, jossa katsottiin suorana lähetyksenä youtube kautta. Siellä nimettiin arvopelastajat ja stipendin saaneet. Videolla näytettiin kurssin pelastajavalan luku, jota tulen kantamaan pelastajana. Olen ylpeä ollessani pelastaja. Minusta jokainen kurssin 108 ja 109 valmistunut  tulee tekemään pelastajan työtä sydämellä.

Joulutaika, posti tuli, todistus! 

Nyt sitten se loppuu, kuten tämä blogikin. Haikea olo, koska tulee ikävä opiskelukavereita ja pelastusopistoa. Erityisesti solukämppiksiä, vaikka meillä onkin ollut näkemyseroja joskus asioista. Olimme kun perhe opiskeluaikana.

Nyt sitten töihin pelastuslaitokselle - todennäköisesti Keski-Uudellemaalle.

Jos minun pitäisi antaa neuvoja pelastajaksi opiskelemaan ryhtyneille, tässä muutama: 

- Älä ikinä luovuta. Kaikki on mahdollista, mikään ei ole liian vaikea.

-Muista, epämukavuusalue on se, missä oppiminen ja kehitys tapahtuu.

Toivottavasti minun blogista on hyötyä, sen vuoksi olen tätä kirjoittanut.

ÄLÄ UNELMOI ELÄMÄSTÄ, VAAN ELÄÄ UNELMAASI!