Ensimmäisenä kartoitin lähtötasoni. Lähtöpainoni oli 105kg. Tällaisella painolla en pystyisi juosta kovin helposti Cooperin testissä vaadittavaa matkaa, joten ennen juoksua piti tiputtaa painoni alle 90kg. Seuraavaksi katsoin pelastusopiston internet sivuilta kuntotestin minimirajat ja mallivideoista, miten ne tulisi oikein tehdä. Töiden jälkeen menin sairaalassa olevalle kuntosalille ja aloitin testauksen. Leuanveto 8, istumanousut 58, penkkipunnerus 35, jalkakyykkyt 30. Heti alussa tiesin, että maksimi pisteet olisi mahdollista saavuttaa lihaskuntotesteissä. Sen jälkeen ulos juoksemaan, sen tein katuja pitkin kotini lähellä. Juoksin 2650m 12 minuutissa ja minusta tuntui, että vielä oli varaa lopussa kiristää. Uimahalliin seuraavana päivänä. Minimiraja oli 200m ajassa 4min, 45sek. Uin sen 4 minuutissa ja yllätyin kuinka helppo se oli.
Kun olin kartoittanut lähtötasoni, asetin itselle tavoitteet. Lihaskuntotesteissä oli mahdollista saavuttaa maksimit ja saada yhden lisäpisteen, joten sen asetinkin tavoitteeksi. Juoksussa sen sijaan olisi vaikea saavuttaa noin lyhyessä ajassa noin paljon, joten ajattelin, että 2950m matka on ehkä maksimi. Senkin eteen painoa olisi pudotettava. Uintiin en keskittynyt. Lähinnä yhden päivän viikossa kävin uimassa.
Lihaskuntotesteihin treenaussuunnitelma oli 3 kertaa viikossa. Tein kaikki liikkeet maanantaina ja perjantaina isoilla painoilla (leuanveto +20kg, penkkipunnerrus 80-90kg, istumanousut +20, kyykkyt 80-100kg) max 10 toisto/kerta ja keskiviikkona lihaskuntotestit. Tiistaina ja lauantaina juoksin cooperin testit. Sunnuntaina uintipäivä. Silloin lähinnä rentouduin uiden.
Juoksin joskus öisinkin, kun on juoksupäivä niin on juoksupäivä 😆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti